Tuesday, 17 November 2015

Matkustelua ja laiskottelua

On päässyt käymään niin, että olen hitusen laiskotellut tämän kirjoittamisen kanssa. Taisin viimeksi kirjoittaa Singaporesta. Siitä reissusta tuntuu olevan yksi elämä. Oltiin sen jälkeen Malesiassa ja Vietnamissa. Tapasin isäni Jakartalla ja sieltä tultiin vielä reissaamaan Balia. Kun arki jälleen palasi, se ei oikein palannutkaan. Meillä on nyt niin vähän koulua, ettei arjesta oikein saa kiinni. Viimeiset kaksi viikkoa ollaan vietetty paljon aikaa paikallisten ystävien kanssa ja nautittu laiskottelusta. Paluu kotiin alkaa jo häilyä takaraivossa sekalaisin tuntein.

Paljon huonojakin asioita tässä on kuukaudessa tapahtunut. Jakartalla minulle tuli melkoinen ruokamyrkytys, meidän lentoja siirreettiin peräti kolmeen kertaan Lombokin tulivuorenpurkauksen takia, muillakin on ollut ruokamyrkytyksiä ja flunssia, meidän villaan murtauduttiin (tai no käveltiin suoraan sisään varastamaan tavaraa, vaikka täällä oli väkeä kotona..) ja vihdoin oli minunkin vuoro kaatua teatraalisesti skootterilla.

Olen tajunnut viimeisten viikkojen aikana kuinka paljon oikeasti pidänkään Balista. Myös Indonesialaisesta tavasta elää ja ajatella. Olen pohdiskellut pystyisikö Suomessakin elää hetki hetkeltä keskittyen siihen mikä juuri sillä hetkellä tekee onnelliseksi. Ollaan siellä lännessä kovin tulevaisuuskeskeisiä. Toisaalta tiedän että siinäkin on paljon hyvää.

Meillä ei ole paljoa suunnitelmia meidän viimeisille neljälle viikolle. En ainakaan halua lähteä kauemmas enää matkustamaan, vaan nauttia nyt tästä kauniista saaresta niin kauan kuin pystyn. Käydään mahdollisesti viikonloppuna pohjoisessa katselemassa vähän vesiputouksia ja vuoristoa. Piti mennä perjantaina laskemaan koskea (river rafting), mutta en voi näiden skoduhaavojeni kanssa mennä veteen.. Vietetään varmaan iltoja rannalla katsomassa aina häkellyttävää auringonlaskua ja kuuntelemassa kun paikalliset soittaa milloin mitäkin instrumenttia ja huutolaulaa "welcome to my paradise". Vaikka eilen kävikin hassusti skootterin kanssa, rakastan ajaa ympäriinsä maaseutua ja rantoja skootterin kanssa ja katsella maisemia ja paikallisten puuhastelua.

Minun on pakko kirjoittaa oma postaus Vietnamista, pidin siitä ihan mahdottomasti. Yritän aktivoitua siihen pian. Alla paljon kuvia epäloogisen hienossa järjestyksessä.






Oltiin huikeassa ilmeisesti lapsiperheille suunnatussa akvaariossa, Yritettiin parantaa Annan hai-pelko, mutta se ei auttanut, että saatiin selville, että indonesian vesissä on enemmän haita kun luultiin.

Pyhä Hindu-temppeli korkealla vuorella luolassa.


Tulen ikävöimään skoduilua! 
Pyhää vettä Hindu-temppelissä



Treenailtiin erinäisiä temppeleitä ja kirkkoja ja moskeijoita varten.

Oli mahtavaa saada isä tänne katsomaan mistä oikein on kyse

Ubudin kauniit riisipellot

Kaikenlaisia tabletteja saa ilman reseptiä ruokamyrkytykseen. Muun muassa antibiiooteja..

Hotellielämää Jakartalla

Jostain syystä kalat innostui paljon enemmän minun kuin isän jaloista.


No comments:

Post a Comment