Tuesday, 20 October 2015

Singapore - The Lion City

Tavallaan muutimme viideksi päiväksi maalta kaupunkiin. Tai siltä vähän tuntui. Bali on Singaporeen verrattuna aika lailla vähemmän kehittynyt ja pieni saari keskellä suurta merta. Upea kaupunkihan se Singapore on. Jos johonkin Aasiaan olisi muutettava, valitsisin ehdottomasti sen. Se on puhdas, ihanan vehreä, majesteettinen, kaikki toimii ja kaikki puhuu englantia. Melkein kaikkialla missä käveltiin tuoksui hyvä ruoka ja puistoissa raikas ilma.




Olen viime vuosina rakastunut hitusen arkkitehtuuriin ja kiintoistömaailmaan. Singaporessa oli tällä saralla eniten silmäruokaa, kuin missään missä olen aikaisemmin ollut. Kaikenlaista ne keksiikin ja uskaltaa uhmata painovoimaa oikein kunnolla kauniilla ja erilaisilla rakennuksillaan.




Uskomatonta nähdä Balin jälkeen autot riveissään.


Asuimme Little Indian alueella, se on juuri sopivan mitan päässä kaikesta ja hyvän hintainen. Se ei ollut aivan niin puhdas kuin muut alueet, ja siellä tosiaan tuntui, että olisi Intiassa. Siellä näkee intialaisia ihmisiä ja paljon basaareja. Siellä kuulee intialaista iloista musiikkia ja paljon intian kieltä. Siellä haisee hiki ja kuivattu kala. 

Valitsimme erittäin edullisen, mutta pätevän hostellin, sillä vietimme todella vähän aikaa siellä istuksien. Olen muutaman kerran aiemminkin nukkunut dormissa. Ne on täysin hyviä kunhan on korvatulpat. Maksoimme vajaa 10 euroa per yö, se on halpa Singaporea ajatellen.

Little India
Kaiken maailman häkkyröitä siellä Little Indiassa myytiin.


Meidän dormissa asui meidän lisäksi kahdeksan muuta :) Joihinkin oli kiva tutustua ja joihin ei..
Pakko mainita kaupungin monikulttuurisuudesta. En tiennyt, että maailmasta löytyy tuollainen paikka. Kaikki uskonnot, kulttuurit, ihmiset ja kielet elävät täysin harmonisessa yhteisymmärryksessä toistensa kanssa. Singaporessa kaikkien yleiskieli on englanti, sitä murretaan miten tykkää, mutta kaikki ymmärtää. Hintataso on Suomen luokkaa ja esimerkiksi keskipalkka on suurin piirtein sama kuin Suomessa (ja Suomi on euroopan 10 korkeimman joukossa). Tuntuu, että heillä on homma hanskassa. 

Ehdimme tekemään viiden päivän aikana kaikenlaista ja näkemään kaupunkia joka puolelta. Kaupunkihan on pinta-alaltaan Helsingin kokoinen ja siellä asuu Suomen verran väkeä. Metro toimi täydellisesti ja sillä pääsi nopeasti joka paikkaan. Otimme ensimmäisenä päivänä hop on - hop off bussin ja olimme oikein kunnon turistit. Kiersimme little indiaa, chinatownia, bisnesaluetta, marina bayta, Singaporen jokea sekä botanical gardensia. Myöhemmin tutustuimme moneen ostoskeskukseen, Sentosa saareen (floppi), hulppeaan Ritz hotelliin ja sen taideteoksiin, yhteen maailman korkeimmista maailmanpyöristä sekä night safariin, jossa kierrettiin safariautolla sademetsässä ohittaen kaikenlaisia eläimiä, jotka olivat joko vapaana meidän ympärillä tai niin että se vaikutti siltä vaikka välissä oli rotko. Singapore on luultavasti ainut paikka Aasiassa missä kannattaa mennä eläintarhaan..



Singapore Flyer - yksi maailman korkeimmista
Tuli nautittua myös ruuan osalta lomalla.





Night safari - jengi



Nyt nautimme muutaman päivän Balista, tänne oli jälleen kiva palata. Meillä oli tässä välissä välikokeet, joista suoriuduttiin luultavasti hyvin. Huomenna kuitenkin jatkamme lomia Malesian Kuala Lumpurissa ja ensi viikolla Ho Chi Minhissä Vietnamissa.



Monday, 12 October 2015

Balilla keinumista

Viime viikolla vietettiin aikaa kotosalla Balilla, sillä edellisellä viikolla olimme matkailemassa ja tällä viikolla taas reissataan. Suurimmaksi osaksi olen yrittänyt olla sosiaalinen ja tavata paljon sekä uusia että vanhoja tuttavuuksia. Viikkoon kuului koulun lisäksi tupareita, auringonlaskuja, auringon ottoa ja myös Kutalla heilumista. Valitettavasti en ole ottanut viimeisen viikon aikana kuin ihan muutamia kuvia, pitäisi esitellä joskus meidän uusia ystäviä.

Olen saanut monta uutta paikallista kaveria, heiltä oppii paljon uutta kulttuurista ja heidän tavoista. Päällimmäisenä ihmetyttää se määrä mitä he tekevät töitä. Surffipojat ovat rannalla opettamassa ja myymässä milloin mitäkin aamusta auringonlaskuun varmaan keskimäärin kuutena päivänä viikosta, osa ihan joka päivä. Ravintolassa työskentelevä kaveri on kuutena päivänä töissä ja tekee 12 tunnin päivää. Yliopiston professorit opettavat meitä 8:30-15:30 ja illalla paikallisia ilta-luennoilla 18-21. He kaikki tuntuvat silti olevan onnellisia ja nauttivan elämästään. Aina hymy huulilla.

Välillä on vaikea kuvitella mitä ne paikalliset oikeasti meistä ajattelee. Onko jollain kateutta rahasta tai ärsyyntymistä siitä kun kaikki turistit pilaavat heidän luontoaan tai muuta tällaista? Muutama kaveri on kertonut maksavansa noin 40 € kuukaudessa vuokraa. Minä maksan täällä siis neljässä kuukaudessa heidän kahden vuoden vuokran verran. Täällä on keskiansio kuukaudessa noin 300 euroa. Ketään meidän paikallisista ystävistä kuitenkaan tuskin saa niinkään paljoa.

Meidän villalla töissä olevat kaksi poitsua ovat todella mukavia. Toinen heistä, suurin piirtein minun ikäinen jannu, on sanonut haluavansa yliopistoon, joka ei olisi edes kallis paikallisille. Se ei ole kuitenkaan mahdollista, koska hänen on pakko tehdä töitä, ja töiden jälkeen ei jää aikaa millekään muulle. Hän haluaisi valokuvaajaksi.

Myös muut paikalliset vaikuttavat todella mukavilta ja avuliailta. Heidän seurassa on aina hauskaa. He ovat myös erittäin kiinnostuneita saamaan länsimaalaisia ystäviä. Oma näkemys heistä on myös, että he ovat suhteellisen rehellisiä ja vain todella pieni osa väestöstä tekee tihutöitä ja harmia. Balista annetaan usein huono kuva rikollisuuteen liittyen, mutta itsellä on turvallinen olo asua täällä. Kutalla en haluaisi yksin liikkua varsinkaan pimeällä, mutta se on muutenkin kaikin tavoin poikkeus kaikessa täällä Balilla. 

Minulta ei ole varastettu (vielä) mitään, vaikka olen antanut siihen mahdollisuuksia moneen otteeseen. Muun muassa olen jättänyt viisi kertaa skootterin avaimen skootteriin kiinni lähtiessäni shoppailemaan tai luennolle. Yleensä se avain on siinä roikkunut monta tuntia. Ainoastaan kerran joku oli avannut penkin ja ottanut sieltä muutamat pennoset. Oli kuitenkin jättänyt onneksi skootterin avaimen siihen eikä vienyt koko pyörää mukanaan. En ole kukkaronikaan kanssa varmaan kaikista varovaisin, mutta vielä ei ole mitään käynyt. 

Huomaan välillä kaipaavani joitain asioita suomesta, mutta koko ajan vähemmän (paitsi ihmisiä). Kai tähän kaikkeen tottuu ja alkaa jopa pitää paikallisten tavoista ja kulttuurista. Tulen takaisin Suomeen hymy huulilla, mutta montaa asiaa tulee varmasti todella kova ikävä. Huonoja puolia tosiaan myös löytyy, teen niistä erillisen blogipostauksen. Täällä on likaista, täällä ei ole kunnollista jätejärjestelmää puhumattakaan kierrätyksestä. Kehitysmaahan tämä on, mutta onneksi todella viihtyisä ihanine ihmisineen.

Tämän viikon keskiviikkona lähdemme viideksi päiväksi Singaporeen hurray! Ensi viikolla on meidän vaihdon puoliväli jo.

Monday, 5 October 2015

The Gili Islands

Nyt olisi kilometrin verran kerrottavaa, mutta tiivistän ja pudotan epäoleellisia tärkeyksiä pois. Viimeiset viisi päivää tuntuivat uusien kokemuksien vuoksi monelta viikolta. Paljon uusia maisemia, snorklausta ja tuttavuuksia.

Gilit muodostuvat kolmesta pienestä saaresta, ja jotta voin antaa jonkinlaista käsitystä niiden koosta, suurin niistä on 2 km pitkä ja 3 km leveä. Me vietimme aikaamme lepuutellen mieltä ja kehoa kahdella näistä saarista.

Gileillä ei ole mottoriajoneuvoja ollenkaan. Ei tarvinnut haistella pakokaasua eikä kuunnella pillejä, skootterin päristelyä eikä tööttäystä. Saarilla kuljetaan kävellen, pyörällä tai hevoskärryillä. Paikkaa voi erittäin hyvin kuvailla idylliseksi. Pienet hiekkakadut joiden reunoilla on erilaisia kahviloita ja ravintoloita ja joiden takana kiiluu turkoosi meri. Meren takana piilee Lombokin saari ja sen korkea Mount Rinjani.

Ensimmäisenä yönä emme nukkuneet kovin hyvin, sillä tuntui kun olisi nukkunut taivasalla jossain villissä lännessä (bungalowin seinät oli Jessen esimerkkiä käyttäen tehty simpukankuorista ja kauniista ajatuksista). Ulkoa kuului hevosten laukka ja kärryt, gekkojen sekä kanojen ja kukkojen armoton huuto. Siirtyessämme Trawanganille, eli toiselle saarelle, otimme bungalowin vähän rauhallisemmasta paikasta. Siellä ainut suurempi ääni oli lähellä olevan moskeijan rukouslaulut, mutta niitä ei kuulunut yöllä. Gilien asukkaat ovat suurimmaksi osaksi Muslimeja niinkuin suurimmassa osassa Indonesiaa, kun Balilla taas Hinduja.

Gili Air oli melkoinen paratiisisaari:





Meidän "villin lännen bungalow"







Kuten yllä olevasta kuvasta voi lukea, Gileillä (kuten Balillakin) myydään taikasieniä, jotka ovat olleet vasta vuoden alusta laittomia. Gilit ovatkin joillekkin paratiisisaaret siksi, että siellä ei oikeastaan poliiseja ole ja muun muassa näitä sieniä saa joka kahvilasta ja ravintolasta. Silti tällaisia sekaisin olevia ihmisiä ei näkynyt kovinkaan montaa ja mielestäni saaret vaikuttivat todella turvallisilta ja rauhallisilta.

Saarilla on tosiaan aika alkeellista, mutta se teki reissusta erikoisen ja oli vaihteeksi mukavaa olla haistelematta pakokaasua. Alla kuvia muutamasta puljusta, jotka toimivat saarella kauppoina. Siellä ei ollut oikeastaan kunnon kauppoja ollenkaan.






Trawanganilla maattiin rannalla, pyöräiltiin ja snorklattiin. Olen aiemmin snorklannut kerran Thaimaassa. Ottaen huomioon, että maapallon pinnasta on noin 70 % vettä, on kiva nähdä mitä siellä pinnan alla on. Näimme korallien ja kaiken väristen pikkukalasten lisäksi yli metrin kokoisia kilpikonnia, jotka iloisesti ui allamme ja myös kävi välillä tervehtimässä pinnalla veneilijöitä. Alkuun aina vähän jännittää miten sitä happea saa, kun nenä on täysin peitetty maskilla ja suun kautta saa ohuen putken läpi vain ilmaa. Ja välillä siihen putkeen joutuu vettä.




Tämä pikkukilppari ei ollut meressä, vaan kilpikonnien suojelualueella 


Täällä tulee kyllä näettyä ja koettua pienen ajan sisällä niin paljon, että voin seuraavat kaksi vuotta olla tekemättä mitään. Oli mukavaa palata reissulta omaan Bali-kotiin, vaikka Gileillä olikin todella kivaa. Ainahan sitä on kiva palata kotiin.

Ensi viikolla vuorossa Singapore.

Meidän toinen bungalow, jonka yötaksa oli noin 10 euroa per henkilö
Näillä upeilla oriilla me mentiin edestakas saarella.