Tuesday, 15 September 2015

PicPost

Viikonloppu meni vauhdilla taas ohi. Ollaan oltu Balilla huomenna tasan kolme viikkoa. Noora mainitsi, että ensi viikolla meillä on jäljellä enää alle kolme kuukautta. Kuulostaa hullulta, juurihan me vasta saavuttiin.

Ajattelin pikaisesti mainita omitusesta ilmiöstä, mikä minulle on viimeisen viikon aikana tapahtunut. Monelle on varmasti alkanut koti-ikävä vähän jo nousta pintaan kun ihan alun jännitys on väistynyt. Minulle on tullut omituinen kaipuu Pohjois-Irlantiin. Mietin sitä melkein päivittäin. En edes osaa spesifioida mitä asioita; ihmisiä, luontoa, ilmapiiriä, kauppoja, perhettä, en osaa sanoa. Se kuitenkin pyörii mielessäni paljon.

Suomea on myös ikävä. Sitä kuitenkin erillä tavalla. Ikävä kohdistuu enimmäkseen ihmisiin. Jesseen, Nalaan, perheeseen ja ystäviin. Uskon, että tulen mielelläni joulukuussa takaisin, vaikka täällä upeaa ja hauskaa onkin. Monet uusista ystävistä jatkavat matkustamista Kaakkois-Aasiassa tai Australiassa helmi-maaliskuulle saakka.

Nyt niitä kuvia!



Auringonlasku Seminyak Beachillä



Padang Padang Beach
Apinoita rannalla

Kiukku



Kuva meidän villan altaalta


Mie Goreng ja vesimelonijuoma


Paikalliset pojat halusivat poseerata

Paikallisten lahjoja jumalille. Näitä on KAIKKIALLA.


Ollaan ehditty grillailemaan jo monena iltana



Kuvista on mahdollisesti helpompi saada jonkinlaista kuvaa millaista täällä on. Ollaan menossa viikonloppuna kiipeämään tulivuorelle Mount Baturille. Meinaamme alkaa patikoimaan kolmen aikaan yöllä, jotta näemme auringonnousun. Seuraavat kuvat mitä luultavimmin siis sieltä.

No comments:

Post a Comment